---Ldhettdjd: Aulikki Lehtimdki-Ristoja Aika: 2.12. klo 15:00
Re: "Mita jos me hankittais yhteinen lapsi?"
Biologisen fertiliteetin hiipuessa tdssd oiva ratkaisu.
Romanttinen rakkaus on sitten asia erikseen;-)
-ikki-
---Ldhettdjd: Anssi Porttikivi Aika: 2.12. klo 15:44
Jo yhden "oikean" lvytdminen on vaikeaa!
Mulla on aina ollut sellainen hypoteesi, ettd pysyvdluonteinen seksuaalinen intohimo kahden ihmisen vdlilld on luonteeltaan ikuista ja perustuu vaistonvaraiseen havaintoon (tai virheeeliseen havaintoon) siitd, ettd sinun ja kumppanisi geenit sopivat erityisen hyvin yhteen.
Luulen, ettd tdmdn analyysin tekeminen on alitajunnallemme aika vaikeaa ja osumatarkkuus on sen verran pieni, ettd ndin on syntynyt ihmislajin harva-avioinen kdyttdyminen ja myytti suuresta rakkaudesta ja siitd ainosta oikeasta.
En usko, ettd aivoissamme on tarvittavaa mekanismia prosessin laajentamiseksi usean yksilvn vdlille niin, ettd valinta olisi edeleen evolutionddrisesti tehokas.
Eri asia sitten on, ettd lasten hankkimiseen vaikuttavat monet muutkin seikat, joiden suhdetta verkostoperheeseen en tiedd.
---L�hett�j�: . Aika: 3.12. klo 22:13
Monen sopivan loytaminen on helpompaa ja turvallisempaa!
Niin siis kai koko verkostoitumisen idea on se, etta haetaan turvaa, eh, hajautetusta jarjestelmista. Niin mina ainakin teen.
Asuinpaikka Suomesta oli helppo loytaa, kun sai koko ajan lentaa Oulun ja Helsingin valia ja elaa molemmissa. Tiedostot yms. on joka paikassa ympariinsa nettia niin, etta jos joku paikka on rikki niin toisen kautta paasee kasiksi siihen mita silloin tarttee.
Ja elinkumppanirypas valitaan niin, etta ainakin jotkut pysyis ja pitais huoltakin lapsesta ja geenien ominaisuudetkin ois toisiaan taydentavia katastrofien valttamiseksi
-ko?
---Kuinka elinkumppani valitaan ja mista? ("mita on se rakkaus, lallalaa")
"pysyv�luonteinen seksuaalinen intohimo kahden ihmisen v�lill� on luonteeltaan ikuista"
Miksi et voi kayttaa sanaa rakkaus? Se kun on paljon muutakin kuin "seksuaalista intohimoa".
Miksi puhut vain geeneista? Me ei olla pelkaa biologiaa.
Niin kuin tahan johtaneessa keskustelussa kotosalla an:ssa tuumasin:
"Geneettisen materiaalin ja noiden risteytys cross-over juttujen lisaksi kolmas keskeinen elementti algoritmeissa on ns. fitness-funktio, eli se, milla tapaa lisaantymaan paasevat yksilot valitaan. Onkos teilla kehitysbiologiassa ollut tuosta juttua? Mika tuollainen fitness-funktio reaalimaailmassa oikeastaan on?
Ihmisilla kai lahinna sosiaaliset jutut (rikkaat ja dj:t saa naisia), mutta myos enemman biologisilla on merkitysta, ulkonako kertoo terveydentilasta jne. Tunnetaanko banaanikarpasten fitness-funktio?
Yksi ero nykyisen evoluutio-ohjelmoinnin ja luonnonevoluution valilla fitnessin suhteen on ainakin se, etta noissa ohjelmissa parit muodostetaan objektiivisesti, "jumalan nakokulmasta", tai jopa satunnaisesti.
Luonnossa/kulttuurissahan yksiloilla on ainakin naennaisesti vapaus valita kumppaninsa itse *ja* tama valinta rajoittuu niihin yksiloihin, jotka kukin tuntee, toisin kuin noissa ohjelmissa, joissa paattava algoritmi vertailee kaikkia."
Ja niin kuin kaveri vastas, ensiksi banaanikarpasist ja sitten ihmisista:
(hauska kuulla tieteen suusta, etta joskus parinvalinnan ainoa peruste on fyysinen etaisyys, hihi)
"En tied�, onko sit� kovin tarkkaan m��ritelty, mutta tutkittu on kovasti. Todellisuudessa asia on kai el�imill� aika monimutkainen feromoneineen (hajut etc.) kaikkineen. Yksinkertaisilla soluilla aineenvaihdunnan ominaisuudet (esim. jos joku solu mutatoituu spontaanisti siten, ett� se saa kyvyn pilkkoa kasvuymp�rist�ss� olevaa haitallista kemikaalia, se saa melko etuly�ntiaseman) ja lis��ntymisnopeus ovat t�rkeit�. Ihmisill� kulttuuri ja sosiaaliset seikat sotkevat luonnonvalintaa varmasti melkoisesti.
Soluilla ym. l�hell� olevien kumppanien m��r� on kuitenkin huomattavan rajoittunut ja voi olla, ett� hyvin yksinkertaisilla eli�ill� ratkaiseva tekij� parinvalinnassa on nimenomaan et�isyys."
Tamakin on muuten janna pointti:
"Yksitt�iset solut ym. "alhaiset eli�t" muuten s��telev�t usein paritteluk�ytt�ytymist��n. Esimerkiksi limanuljaska (slime mold, eik�s se ole suomeksi limanuljaska?) ja useat hiivat muodostavat sukusoluja vasta kun kasvuolosuhteet huononevat. Eli kun asiat ovat hyvin ja ravintoa riitt�v�sti, ne kasvavat tyytyv�isin� ja lis��ntyv�t jakautumalla eli tekev�t identtisi� kopioita itsest��n. Kun ymp�rist� k�y hankalaksi, ne muodostavat sukusoluja ja "parittelevat", jolloin on mahdollisuus, ett� jollain j�lkel�isell� on muuttuneeseen ymp�rist��n paremmin sopivia ominaisuuksia."
ja viela vahan ihmisista:
"Tuo on kyll� pirun tosi ja hieno havainto! Luonnossa tosiaan pooli, josta kumppani(t) valitaan, on aina varsin rajallinen. Mit� pienemm�ll� alueella lajin yksil�t liikkuvat, sit� pienempi pooli. Kyll�h�n ihmisetkin varsinkin ennen naivat ihan j�rki��n samasta tai naapuripit�j�st�."
MOT :) --- L�hett�j�: Anssi Porttikivi Aika: 2.12. klo 15:53
Mutta eih�n se ole mahdollista...
T�ss�h�n oli taannoin uutinen, ett� joku oli synnytt�nyt samanmunaiset kaksoset, mutta isi� oli ollut kaksi, eli sama munasolu oli ehtinyt hedelm�itty� kahden miehen siitti�ist� lyhyen ajan sis�ll�.
Mutta silti aina kun useampi siitti� p��see munasoluun, syntyy kaksosia jne, jolloin jokaisella lapsella on geenej� t�sm�lleen kahdelta vanhemmalta.
---L�hett�j�: Roy Nurmi Aika: 3.12. klo 14:01
Re: Mutta eih�n se ole mahdollista...
"T�ss�h�n oli taannoin uutinen, ett� joku oli synnytt�nyt samanmunaiset kaksoset, mutta isi� oli ollut kaksi, eli sama munasolu oli ehtinyt hedelm�itty� kahden miehen siitti�ist� lyhyen ajan sis�ll�. "
En ole biologi, mutta eik�s tuo ollut niin, ett� kaksoset olivat erimunaiset, ja hedelm�ittyneet kahden miehen siitti�ist�. Tuohon nyt ei tarvita muuta kuin ett� samalla kierrolla irtoaa kaksi munasolua ja riitt�v�n samaan aikaan l�sn� on kahden miehen siitti�it�. Tuo riitt�v�n sama aika on kai useita p�ivi� kun niikseen tulee, joten ei tuo ole teknisesti edes hankalaa.
Samanmunaisille kaksosilla taas tarkoitetaan, ett� munasolu hedelm�ityy ensin yhdest� siitti�st�, ja sitten pikapuoliin jossain morulavaiheessa tms. jakautuu edelleen kahteen alkioon, joista kummastakin kasvaa lapsi. T�ll�in molempien lapsien geeniperim� on sama, eli saadaan identtiset kaksoset.
---L�hett�j�: . Aika: 3.12. klo 22:04
Voiko siittioita tehda?
Kiitti Roy ja Anssi kaksosselvityksista!
Aidon nettipojan/tyton syntyminen vaatisi tamanhetkisen tietamykseni keinotekoista siittioiden valmistusta, joka kuulostaa aika vaikealta. Biologeilta en ole saanut viela vastausta, tietaisko taalla joku?
Aulikki kun toi ajankohtaisen miesten hedelmattomyyskeskustelunkin mukaan, ehka siittioiden raplaamisessa ois siihenkin ratkaisu?
---L�hett�j�: Ella Lynoure Rajam�ki Aika: 3.12. klo 09:02
Re: "Mita jos me hankittais yhteinen lapsi?"
V�heneek� rakkauden romanttisuus yht��n siit�, ett� lapsen geeniperim� onkin useammalta kuin kahdelta yksil�lt�? Minusta ei pit�isi v�het�.
Aika kauhea k��nn�s tuo "verkostoperhe"... Tulee melkein verkostomarkkinointina toteutettava ihmissuhde mieleen... :/
---L�hett�j�: . Aika: 3.12. klo 22:00
Re: "Mita jos me hankittais yhteinen lapsi?"
"V�heneek� rakkauden romanttisuus yht��n siit�, ett� lapsen geeniperim� onkin useammalta kuin kahdelta yksil�lt�? Minusta ei pit�isi v�het�."
Ei varmaankaan, toivottavasti ainakaan jos tulevaisuudessa oikeasti on tuommoista.
Tarkoitin romanttisuudella tuossa sita jossain, missa lie Raamatussa ja joissain lansimaisen historian kulussa maariteltya perhemuotoa, jossa tasan yksi mies rakastuu tasan yhteen naiseen ja he elavat happily ever after. Usein romanttisella kun kasitetaan nykyaan juuri ja vain tuota ja muu on .. kauhistus!
Omalta kohdaltani romanttisuus tuntuu tosin olevan kahdenkeskista, mutta mista sita tietaa.
"Aika kauhea k��nn�s tuo "verkostoperhe"
Mista se on kaannos? Itse en ole lukenut muualta kuin tuosta suomalaisesta kirjasta.
Onhan meilla viestintaverkostoja ja ja .. vesijohtoverkostojakin, ettei vain pelkkaa markkinointia. Johonkin verkosto onkin hyva malli, jotkut vaittavat etta kaikkeen, ihmissuhteista en tieda muuta kuin etta ainakin kuulostaisi trendikkaalta :)
Omat ihmissuhteet muuten ovat kylla korostetun verkostomaisia, kaveripiirit ja sellaiset, neko se perhe sitten onkin?
Onpa muuten kiva Ella kun olet taalla, Suolilla olen kylla vakoillut..