elimme yhdessa tekstissa taannoin, muistatko?
sf.keskustelu.muut
, nyt se oli post-gender.
-
Huomasin sinut Helsingissa,
selasin joskus kahvilassa,
noita lehtia jotka julistat:
http://www.helsinki.fi/~jalen/cv.html
Myos minun elamani avaat
www.iki.fi//
ja kunnianhimoisuuden
(meille yhteisen voiman)
www.cs.vu.nl/~/
-
Melkein elin niin
kuin sina!
(kotini on an.org
ja aurinko hymyilee sen
pisaroissa ja tunnusteluissa,
kerran oli rapinaakin,
ja saksaa, ranskasta tipuin)
En vain aivan uskaltanut, kai
kun teknologian aallolla on
niin hurjanhauska ratsastaa!
ja niin monet muutkin verkot
kuin kieli kiinnostavat,
vaikka siina on ihmisyydesta
niin paljon, niin ei kaikki.
uskotko minua?
tanssitko koskaan?
-
Elan hyvaa vapautta,
saan hajauttaa itseni maailmalle!
mutta tietysti maksan siita hintaa.
Kadehdin sinua, en voi kieltaa.
Hallitset sanat paremmin kuin mina koskaan,
koska olet tehnyt kovin varhain sen valinnan,
johon mina en ehka koskaan tule kykenemaan,
(vaikka, joskus, unissa, jaamme tehtavamme)
+ an + ~ ~ : (t . !