viestinta (Oli: Naiivi tarina)

Toni Alatalo ([email protected])
Tue, 31 Mar 1998 18:45:49 +0300 (EET DST)

On Tue, 31 Mar 1998, Johan Alen wrote:

> Englantia. Kauniisti muotoiltu. Naiivi tarina. Suomen mets�n
> lapset telmiv�t j�rviss� ja metsiss�. Vaikka ovatkin, kuten
> kirjoitus toteaa, joka tapauksessa IRC:ss�.

Aivan :)
Kyllapa osasit asettaa hyvin.

> Ai niin. Ennakkoluuloja:
> Switzerland, which in their minds is a far-away, uncomfortably old
> fashioned, traditional and presumably also an awfully crowded place during
> Ei hyv�. Antaa h�p�n vitsin vaikutelman, ik�v� kyll�.
> Jotain rakentavaa mainitakseni: tiedote saisi sis�lt�� nimi�kin.

Se oli hopo vitsi!
Taisi menna vahan pieleen siina, ettei ollut tarpeeksi vitsi?

Tuo heitto suomalaisten kavereiden (kuvitteellisesta?) pelosta lahinna
yritti pelleilla joillain stereotypioilla, joita Keski-Eurooppalaisilla ja
jenkeilla meista on. Vastaanottajat kun olivat lahinna heikalaisia, niita
konferenssijarjestajia yms., jotka onneksi sentaan ymmarsivat vitsin
ainakin puoliksi. Eivatkohan viimeistaan heinakuuhun mennessa kuitenkin..

> >Minulle tama oli tarkeaa, silla nama pulmat ovat minulle
> >henkilokohtaisia ja olennainen osa tyota ja elamaani.
> Mets�ss� telmimisen ja "ircaamisen" yhdist�minen?

No se on yksi juttu joo. Nokialla on Oulun seudulla sellainen hauska
Mobile/Digital City hanke meneillaan ja sen kautta ja muuten nyt
kehitetaan nykyisten kannykoiden tapaisia laajakaistamediaverkoissa
toimivia mobiileja nettivempaimia nomadikayttoon, muun muassa.

Istuminen kun tympii, maailmassa on hauska liikkua ja netti on usein
kaytannollinen matkassa. Tai ainakin tyon tuoma pakko.

Tuo "nama pulmat" viittasi tosin enemman niihin ongelmiin, jotka itse toit
esiin mailikikkailustani ja niihin, joihin jatkoin kertomalla viestinnan
pulmista: mita kertoa kenelle ja miksi? yms. Sekin on tyota, kun taalla
koulussa on seuraavan harjoitustyon pulmana Personal Information Agentin
suunnittelu.

Ko. agentin pitaisi osata hakea tietoa useista eri lahteista, joukolta
tiedontuottajia tarkemmin sanottuna, ja toimittaa niista relevanteiksi
katsotut eteenpain asiakkailleen, ns. tiedon kuluttajille siis.

Vahan samaan tapaan kuin itse teen paivat pitkat tietoa omaksuessani ja
opettaessani. Tai sina toimittaessasi?

Tuossa harjoitusesimerkissa agentin paatoksenteko on triviaalia, kun
kaikki tieto on akateemista kunnollisella meta-tiedolla varustettuna, eli
on hyvin maaritellyt aiheet, keywordit ja muu tarvittava. Samoin tietoa
kaipaavat kertovat tarpeistaan tasmallisesti kayttaen samaa tekniikkaa
jolla tuottajat luokittelevat dokumenttinsa. Silti on aika
mielenkiintoista tutkailla, kuinka dynamiikka muotoutuu ja tarpeet
tyydyttyvat. Agentti palvelee jokaista asiakastaan henkilokohtaisten
tarpeiden mukaan.

Kaytettava mallinnusmenetelma on taalla kehitetty DESIRE, Design and
Specification of Interactive Reasoning. Sita kaytetaan lahinna
ohjelmistosuunnittelun esivaiheissa, siita saa suoraan mallin perusteella
ihan ok prototyyppeja ulos, mutta myos sosiologit, viestintatutkijat ja
politiikantutkijat ovat olleet jossain maarin kiinnostuneita vempaimesta
viime aikoina. http://www.cs.vu.nl/~ovm/ kertoo lisaa ainakin Hollanniksi.

(taisin kirjoittaa enemman itselleni kuin sulle, sori ;)

~Toni