kuulin jälleen, että olen käyttänyt liikaa tietokoneita
vieraantunut todellisuudesta

vielä enemmän kuin
itseäni, säälin
teitä, ystävät
minäkö olen vammainen tekniikkani kanssa,
kun teille on luontevaa antaa lupa
luovuttamalla esine, avain, tai
käsittelette arvoa kolikoin ja setelein?
minäkö olen teknikko, kun teille on
luontevampaa ajaa autoa kuin kävellä ja
ajatteleminen ei käy tapaamisesta?
viestin välittäminenkin vaatii lihasvoimaa.
minunko musiikkini on rajoittunutta, kun
se ei ilmene esinein ja merkein?
abstrahoin itseäni
äärettömyyksiin
nähdäkseni konkretian
 

((10v. myöhemmin) onneksi jo sitten pian
ymmärsin konkreettina elämisen
välttämättömyyden konkreettisena olemiselle. ensimmäinen lauluni, yhä laulamatta?)

an-Konstruktio/Humanologia