Lähdekoodi on ollut kuitenkin tarkkaan varjeltu salaisuus ja useimpien arvioiden sekä yrityksen omien lausuntojen mukaan Microsoft ei tule koskaan julkaisemaan yhdenkään ohjelmansa koodia (?). Käytännössä kaikkien suosituimpien Internet-ohjelmien koodit, samoin kuin itse tietoverkon tekniset protokollat hallinnollia ja poliittisia prosesseja myoten ovat avoimia.
Netscapen tausta, yrityksen synty ja ihmiset, ovat Internetissä.
Tavallaan yritys palaa näin juurilleen ja saa takaisin
hakkeriyhteisöjen luottamuksen ja ilmaista innokasta työvoimaa
puolelleen uuvuttavassa selainsodassa. Toisaalta yritys tähtää
tulevaisuuden toiminnassaan ennen kaikkea sisältömarkkinoille
(tästä on kymmeniä wiredin ja cnetin artikkeleja yms.).
Yritys pid'tt'' my;s yksinoikeuden k'ytt'' Netscape-nime' selaintuotteissaan
sek' sis'llytt'' ei-julkista koodia ohjelmiinsa. Muut julkista Mozilla-koodia
k'ytt'v't on velvoitettu julkaisemaan l'hdekoodinsa.
"never mind netscape, the trend is important" tuumasi asiassa sisällä oleva tuttava IRC:ssa viime viikolla ja olen samaa mielta. Nyt on pinnalla kaksi tärkeää trendiä: yhteisöllinen vapaa ohjelmakehitys (Freeware Community) vs. Microsoft sekä selainten, verkkonavigointitekniikoiden yms. uudelleenajattelu. Jos Netscapen ympärillä syntyy Linuxin tapainen ilmiö, siitä voi kehittyä hieno ohjelma, mutta joka tapauksessa on huomionarvoista kuinka muut vapaaohjelmat (Freeware) ovat menestyneet jo tähän asti. Samoin rohkea koko selain-käsitteen uudelleenarviointi on piristävää.
Olin verkossa kun koodi julkaistiin ja kun pääsimme tutkimaan sitä ensimmäistä kertaa tiistaina 31. maaliskuuta. Keskiviikkona, aprillipäivänä, verkko oli sekaisin kaikista piloista joita tehtiin mutta silloin kuitenkin nähtiin ensimmäiset toimivat versiot vapaasta koodista käännetystä Netscape 5.0:sta.
Torstai aamuna 2. huhtikuuta olin De Waag:ssa Society for Old and New Median järjestämässä Mozilla-aamiaisjuhlassa. Samaan aikaan Kaliforniassa oli vielä yö ja Netscapen ihmiset juhlivat ystävineen - San Franciscon suurten bileiden <http://www.mozilla.org/party/> ja Amsterdamin aamiaisjuhla <http://www.waag.org/breakfast/> jakoivat saman ilon hetken - vaikka tunnelma olikin aika eri - ja molemmat tapahtumat jaettiin tietysti myös muualle verkon yli.
Aikainen - epäinhimillsen aikainen aamu Amsterdamissa. Olen melkein ajoissa, lukitsen polkupyörää hassun linnan näköisen kivitalon kupeeseen Niuwenmarktilla aivan keskustassa. Internet-selainjuhla aamiaistapaaminen on alkamassa ja paikalle valuva väki sen mukaista: (...)
Joku kuvaa sinäänkäyntiä videokameralla. Otan hänestä valokuvan. Hymyilemme - dokumentointifriikit. On selvästi tärkeä hetki. Tiivistyvä tunnelma karistaa valvomisen tuomaa väsymystaakkaa hieman syrjemmäksi. En tosin ole yksin uupumukseni kanssa: moni muukin tunnustaa kokeneensa viime päivät niin tärkeiksi että uni on jäänyt vähälle.
Sisällä kahvilassa on jo melko täyttä. Keskellä on pöydäntapainen, jonka paneeleihin on upotettu kirkkaan punaisia ja kellertäviä nettipäätteitä, selainohjelmakin on erilainen kuin mikään aiemmin näkemäni. Päätteet ovat kuitenkin varattuja enkä minä niitä tullut näkemään.
Ylhäällä seinillä on pari valkokangasta. Parvella puuhaavat hakkerit heijastavat niihin maceistään musiikkivideotapaista kuvamontaasia, jossa vuorottelee vilistävä C++ lähdekoodi ja FreeWarea ylistävät iskulauseet.
Välillä näytetään #mozilla IRC-kanavaa, jolla on väkeä San Franciscon yöbileistä ja tietysti kaikkialta muualta maailmasta. Videoyhteys Kaliforniaan takkuaa, mutta <http://www.waag.org/breakfast/live/> näyttää lähettävän aamiaismenomme maailmalle mainiosti.
Istun pöydässä, puhun ihmisten kanssa. Osa on matkalaisia, suurin osa paikallisia, monet jotain siltä väliltä niin kuin minäkin. Society for Old and New Median ihmiset, jotka talossa majailevat, esittelevät ihmisiä toisilleen ja niin saan yhdistetyksi monen kuulemani nettilegendan ympärillä pyöriviin kasvoihin.
Paikalla on mm. jo 80-luvulla hakkeribileita järjestäneen hac-tic:n ihmisiä, samoilta peruilta Hollannin suurimman Internet-yhteydentarjoajan xs4all.nl:n radikaalista ideologiastaan tunnetut puuhamiehet sekä kulttuurisempia taiteilijoita ja mm. nettikritiikkiin keskittyneen nettime-keskustelulistan perustajat ja moderoijat. Keskustelut eivät ehkä sano paljoa uutta, mutta kasvoista voi lukea kuinka tärkeäksi hetki koetaan.
Odottavatkohan ihmiset ehkä paluuta vanhoihin hyviin aikoihin? Tuskin - xs4all-ihmisetkin ovat nyttemmin miljonärisoituneina kyllä oppineet mistä kaupallistuvassa Internet-toiminnassa on kyse. "Freeware means business" lienee käypä slogani siinä missä muutkin kun vallankumouksesta on tullut totista työtä.
(...)
Tapahtuma oli ohi oikeastaan yllättävän nopeasti. Merkistyskin jäi vähän hämäräksi. Kaikki tieto ja tarvittavat kontaktit sekä lukemattomia analyysejä on kyllä netissä. Siellä merkityskin lopulta määräytyy ja vasta ajan kanssa. Uutta ajattelua on nyt kuitenkin ilmassa.
Etappeja on kuitenkin jo tiedossa. Yksi niistä on ensimmäinen kansainvälinen selainpäivä, joka järjestetään 17. huhtikuuta Paradisossa Amsterdamissa.
(...)
Ilmaisohjelmilla on kuitenkin julkisuudessa sitkeästi huono maine. Etenkin yritykset suhtautuvat niihin epäluuloisesti ja jopa ammattilehdet tukevat epäilyjä toistamalla perusteettomia uskomuksia niiden epäluotettavuudesta. (esim. TechNewsin FreeWare-artikkeli, <URL: > )
FreeWare-aktivistit korostavat, ettei "free" tarkoita välttämättä ilmaista vaan ennemminkin vapaata ohjelmaa. Termi vapaaohjelma on Suomessakin korvannut aiemmin yleistynytta ilmaisohjelman kasitetta. Freewaren ymparillä onkin yhä enemmän kaupallista toimintaa ja taloustieteilijätkin tutkivat siihen liittyviä uusia liiketoimintamalleja.
Freeware-yritykset voivat esimerkiksi paketoida ilmaisohjelmia helposti asennettaviksi kaupallisiksi kokonaisuuksiksi, kuten mm. Linux-yritykset RedHat <www.redhat.com> ja Caldera <www.caldera.com> tekevat. Toinen mahdollisuus on tarjota kaupallista tukea ilmaisohjelmia käyttäville yrityksille.
Suurin osa yrityksistä hyötyy ilmais/vapaaohjelmista, niin kuin ohjelmistoista yleensäkin, käyttämällä niitä omien tuotteiden kehitykseen ja palveluiden tarjoamiseen.
Perinteisten kaupallisten ohjelmistojen ja vapaaohjelmien käyttökulttuurissa on kuitenkin se oleellinen ero, että vapaaohjelmien käyttäjät ovat vapaita osallistumaan käyttämänsä ohjelmiston kehitykseen ja kaikki ohjelmistoon liittyvä tieto on julkista.
Vanhan kaupallisen IBM ja Microsoft -tyyppisen maailman ohjelmistot ovat kuin mustia laatikkoja, joiden toiminta on visusti käyttäjältä salassa. Tämä on ongelmallista etenkin virhetilanteita selvitettäessä, kun käyttäjät eivät voi etsiä ohjelmien sisäisiä vikoja - konepelti ei ole avattavissa vaikka moottori savuaisi.
Vianetsinnän mahdottomuuden lisäksi suljetut ohjelmat voivat olla turvallisuusongelma: kun lähdekoodi pidetään salassa ohjelma voi sisältää periaatteessa mitä tahansa salaisia toimintoja, esimerkiksi ns. takaportteja joiden kautta ohjelman kehittäjät voivat ohittaa suojaukset ja päästä käsiksi salaisiin tietoihin. Kiinassa Microsoft Windows ä95 aiheutti kohua taannoin tulostamalla ruutuun silloin tällöin hallituksen vastaisia viestejä, jotka oli ilmeisesti lisätty ohjelmaan kiinankielistä käännöstä tehtäessä.
Jos lähdekoodi on avointa, vapaana kaikkien tarkasteltavaksi - kuten esim. Linux-kayttöjärjestelmän ja useimpien Internet-ohjelmien, nyt siis myös Netscape-selaimen lähdekoodit ovat - viat voidaan paikallistaa ja turvallisuus varmistaa.
Nopea kehitys on kuitenkin vapaaohjelmien suurin valtti. Itse Internetin
sek' siell' syntyneiden ohjelmistojen suosio ovat parhaita k'yt'nn;n esimerkkej'
siit'.