Vuosi sitten

. (@cs.vu.nl)
Wed, 3 Dec 1997 19:34:19 +0100 (MET)

---------- Forwarded message ----------
Date: Wed, 3 Dec 1997 19:11:25 +0200 (EET)
From: . <@netppl.fi>
To: @cs.vu.nl

"ainakin pari paivaa" ;)

---------- Forwarded message ----------
Date: Fri, 22 Nov 1996 22:52:09 +0200 (EET)
From: . <@netppl.fi>
To: netppl@netppl.fi, kirjakaapeli@kirjakaapeli.lib.hel.fi,
bingo@birdy22.utaj.fi, janne@clinet.fi, henkka@l16.fi
Subject: Älykkäät agentit ja intranet @ VTT tänään

Olin tänään VTT:llä koulutuksessa, otsikkona Älykkäät agentit ja intranet.
Löysin elämänlleni tarkoituksen ja opin monta mielenkiintoista asiaa.
Kirjoitan tähän lyhyen tiivistelmän, ja jatkossa ehkä muutaman tarkemman
artikkelin.

esitykset:

1. Älykkäät agentit, Dr. Walter van de Velde, Univ. of Brussels
2. Uudet ja vanhat tiedonhakuympäristöt, Kai Halttunen, Tampereen YO
3. Intranetin idea ja tarkoitus, Esa Pylkkänen, Nokia Telecomm. (NTC)
4. Intranet case: ICL, Pekka Mannerkorpi, ICL Data oy
5. Altavista-perhe, Jari Tavi, Digital Equipment Corporation Oy

-

Älykkäät agentit
Dr. Walter van de Velde, Free University of Brussels
Artificial Intelligence Laboratory

Oliopohjaiset teknologiat (corba, net/webobjects) ovat tulossa ja
muuttavat verkkoa perusteellisesti. Ajatuksena on, ettei välillä
client-server siirretäkään pelkkää tietoa, vaan algoritmejä, joita
suoritetaan molemmissa päissä. Internet ei ole enää mikään suuri kovalevy
tai tietokanta, vaan aktiivista kommunikaatiota syvällisemmin kuin ennen.

Agenttiteknologia menee vielä olioitakin syvemmälle. Yksinkertaisimmin
agentti on esimerkiksi käyttäjäkohtainen apuri, joka käyttää verkon
palveluja (esim. tietohaku) käyttäjän toiveiden mukaisesti jopa käyttäjän
tarpeen ennakoiden. Agentit tarkkailevat käyttäjän tilaa, kontekstia, ja
arvioivat sen mukaan mikä tieto olisi kulloinkin tarpeellista tuoden sen
esille ilman, että käyttäjän tarvitsee sitä erikseen pyytää tai edes
ajatella. Ne ovat aktiivisia tiedontarjoajia, jotka kilpailevat
näkyvydestä kriteereinä relevanssi (relevance) ja 'pätevyys' (competence).
Näitä on jo sovellettu käytännössä Belgiassa filmifestivaalien yhteydessä,
jolloin tavallisen staattisia ja tietokantapohjaisia www-dokumentteja
tarjoilevan palvelimen rinnalle asennettiin agenttipalvelin, jossa oli
kolme agenttia: aikatauluekspertti, makutuomari ja mainosmies.
WWW-kokonaisuutta suunnitellessa arvioitiin etukäteen kunkin agentin
tarpeellisuus eri sivuilla. Agentit eivät siis edellytä tekoälyä, niiden
käyttö voidaan suunnitella myös perinteisesti, mutta käytännössä laajemmat
sovellukset vaativat ainakin yksinkertaisen oppimismetodin (esim.
"firefly", siinä muinoin tutkitussa Homer-musiikinsuosittelujärjestelmässä
käytetty malli).

Ohjelmistoagenttiteknologian todellinen vahvuus piilee kuitenkin niiden
välisessä kommunikaatiossa. Hieman termejä: agentit puhuvat ACL:ää (Agent
Communication Laqnguage), joka koostuu kolmesta osasta: KQML (Knowledge
Query and Manipulation Language, siis tiedonvaihtokieli) KIF (Knowledge
Interface Format, yksinkertaisen kielen rakenne) Ontolingua (sanasto)

Kommunikoivat agentit voivat muodostaa tiimejä, työryhmiä, liittoutumia,
mitä tahansa. Yksi malli teknisessä suunnittelussa on sellainen, että eri
suunnittelijoiden (jotka eivät esim. osaa samaa kieltä) ei tarvitse
kommunikoida suoraan keskenään, vaan heidän agenttinsa muodostavat ryhmän.
Tämä mahdollistaa myös mm. ei-reaaliaikaisen ja off-line keskustelun
ihmisten välillä. Myös laajemmissa suunnitteluhankkeissa (pohjakaavat,
tiesuunnittelu yms.) voidaan pitää eri intressiryhmien (talous,
turvallisuus, insinöörit, ympäristoihmiset) agentit edustamassa kaikissa
eri suunnitteluvaiheissa ja agentit voivat laatia valmiita malleja joiden
ne arvioivat vastaavan eri ryhmien toiveita.

Agenttiteknologian avulla voi replikoitua, heijastaa itsensä maailmaan
useisiin paikkoihin yhtäaikaa ja valvoa omia intressejään ja saada
haluamaansa informaatiota osallistumatta aktiivisesti kaikkeen joka hetki.

Juuri tuota olen kiivaimmin pohtinut pitkän aikaa, ja joitain
samantapaisia ajatuksia ja jopa kokeiluita oli ehtinyt syntyäkin, ennen
kuin nyt näistä kuulin. Aikanaan neuroverkkoihin, oliopohjaisuuteen ja
javaan tutustuminen tuntui samalta, mutta tässä on kyllä kyse vielä paljon
suuremmasta asiasta: Työ-, toiminta- ja elämäntapojen todellisesta
muutoksesta -- tähän astihan verkko on ollut vain vanhan maailman
replikoimista digitaaliseksi ilman että ihmisen rooli siinä juurikaan
muuttuu.

Keskustelin päivän mittaan Van de Velden kanssa asiasta enemmänkin ja sain
mielenkiintoista lisätietoa, hän kertoi muutamia näkökulmia ja antoipa
lisämateriaalikin. Pyysi myös mailaamaan, niin lähettää lisää
pointtereita ja oli ilmeisen kiinnostunut sosiohumanistisesta
näkökulmastani verkkoon. Niin, olin kai ainoa humanisti koko VTT:llä.

Kukaan kai ei oikein tajunnut koko juttua. Mummot kyselivät etiikasta ja
pelkäsivät, insinöörit kaipasivat ruuvimeisselitason konkretiaa (sitäkin
on).

-

Uudet ja vanhat tiedonhakuympäristöt
Kai Halttunen, Tampereen yliopisto
Informaatiotutkimuksen laitos

Halttunen, kuten kaikki muutkin, oli aika shokissa Van de Velden esityksen
jälkeen. Tuntui kovalta palata takaisin agenttiutopioista arkisen
internetin arkisiin tietohakuongelmiin: tilanteeseen, jossa käyttäjä
joutuu suorittamaan aktiivista tiedonhakua kelvottomasta tietokannasta
kömpelöin välinein. Herra tutkija tuntui tosin olevan varsin tyytyväinen
siihen, että WWW:n myötä tiedonhaun ongelmat ovat karanneet laitoksen
laboratorioista kansan tietoisuuteen.

Perimmäisin ongelma on, että verkossa kukaan ei speksaa tietoa, jos ei
tuottaja sitä itse tee. Aiemmin siihen ei ollut edes työkalua, mutta nyt
yksinkertaiset META-tagit ovat vakiintuneet (description, keywords,
robots). Vielä sittenkin sanahakukoneiden (esim. AltaVista) suorittamat
relevanssiarvioit ovat hämäriä ja uusiakin ongelmia on (framet).

Surffaaminen on raskasta, mutta sitä voisi keventää kehittämällä niin
palvelin- kuin asiakaspuolen navigointitekniikoita (guided tours,
backtrack, history list, bookmarks, overview diagrams, zoom, fisheye view,
footprints, landmarks, queries).

Aiheen mukaisesti Halttunen esitteli vanhan ja uuden median ja niiden
käytännön tiedonhaun eroja, mutta nehän nyt ovat kaikille tuttuja. Katson
jos nuo taulukot olisivat verkossa jossain.

-

Intranetin idea ja tarkoitus
Esa Pylkkänen, Nokia Telecommunications (NTC)

Pylkkänen aloitti intranetistä tutun ja turvallisen kaavan mukaan, siis
haukkumalla internetin lyttyyn ja osoittamalla yrityksen sisäisten toimien
tärkeyden. Hänellä oli kuitenkin hyvä ja selkeä käsitys siitä, mikä
verkossa on tärkeää, ketkä pärjäävät ja millä eväin. Kalvot on tuossa
kopiona, en ala nyt toistamaan, ehkä pukkaan webiin. Tuttujahan nuo
strategiat ovat, mutta tuossa selkeästi esillä.

Lopun aikaa oli selvitystä NTC:n webin sisällöstä ja suunnitelmista.
Tällä hetkellä heillä on n. 200 webiservoa, joista 50 keskeisessä
käytössä. Sivuilla on kaikki tavalliset: sisäistä informaatiota,
dokumenttikirjasto, kalenterit, resurssien allokointi aikataulut,
keskusteluryhmät yms. Työkaluina standardit nettivälineet ja Lotus Notes.
Jatkossa on tarkoitus toteuttaa ns. Data Warehouse (lisää myöhemmin),
sisäinen laskutus ja raportointi ja jopa joitain busineskriittisiä toimia
ja asiakasliittymiä webin kautta.

Ainut tylsä luento, mutta tuli siinäkin asiaa.

-

Intranet case: ICL
Pekka Mannerkorpi, ICL Data Oy

Tiivis, loistava esitys varmasti maailman parhaimpiin kuuluvista
intraneteistä. Konsultti Mannerkorpi ei selvästikään ollut ensimmäistä
kertaa asialla, puhui selkeästi ja innostavasti ja materiaali oli
loistavaa (kopioita ilmeisesti saatavilla, katso myös sähköinen
käyntikortti http://www.icl.fi/pekka.mannerkorpi/)

ICL on vanha Teamware-firma, joten heidän verkkoratkaisunsakin pohjautuu
siihen. Aivan vastikään on julkaistu TeamWWWare (saatavilla www.icl.fi
ilmaiseksi) joka liittää kaikki tiimin palvelut suoraan webiin. Huh.
Melkein voisi jäädä eläkkeelle kun on tuollaisia tuotteita.

Icläisillä on käytössä web-työpöytä, eli kaikilla työntekijöillä on
koneessaan (mikä se sitten onkaan) browseri, jolla saa avattua webistä
hienon työpöydän, jolta pääsee suoraan tekstinkäsittelyyn,
taulukkolaskentaan ja muihin tarpeellisiin toimiin, sisäisiin
tietopalveluihin ja tarpeellisiin internetin palveluihin. Työpöytä on
keskitetysti määritelty ja kontrolloitu sekä ennen kaikkea ketterä, kun
työympäristöä päivitetään ei itse koneisiin (joita kai tuhansia) tarvitse
koskea.

ICL:llä on myös (kohta) toteutettu ns. Data Warehouse. Se tarkoittaa
sitä, että kaikista mahdollisista lähteistä ja kannoista (oracle, access,
word, excel, ihmeelliset vax/vms/unix -systeemit jne.) kerätään tiedot
lähinnä ODBC:tä hyödyntäen yhteen paikkaan, "Datapumppuun", josta ne taas
ovat saatavilla webistä SQL-serverin läpi. Periaatteessa kaikki tiedot
siis saadaan webiin suhteellisen suoraviivaisesti. Koko järjestelmän nimi
on Dataweb, pumppuohjelmisto on MUST Enterprise, joka on VI-Solutionsin
(kiva firma) kehittämä tuote.

Mannerkorpi oli muutenkin mainio tyyppi. Kirjoittelee ICL:n uloskinpäin
julkaisemaan nettilehteen päivittäin hyviä nettipakinoita ja tietää kai
kaikesta tapahtuvasta kaiken. Ehtipä muutamissa sivulauseissa
mainitsemaan, että alkuvuodesta tulee vihdoin se kauan odotettu
matkatoimistojen killer application, eli matkat saa katsoa ja buukata
näppärästi verkosta (puhui melkein Peterin sanoin sen buukkausesimerkin).
Nytkinhän on olemassa Peterin löytämä www.travellink.se, mutta tuo uusi
kai on aika ultimaattinen. Samoin on vihdoin toteutettu se meidänkin
pitkään pöyrittelemä ajatus verkkovalokuvapankista, digistar.fi .

Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka ainakin minulle yllätyksenä juuri ICL
on toteuttanut sisäisesti monet meidänkin unelmista. Tuollainen intranet
on jo lähellä täydellisyyttä: kiva taikkilaisten suunnittelema ulkoasu ja
kaikki tiedot ja toiminnot hyvin käsillä. Hieman kesken se tosin on,
lähinnä tuon hurjan monimutkaisen ja työlään datapumpun osalta.

-

Intranetin työkaluista Altavista-perhe
Jari Tavi, Digital Equipment Corporation Oy

AltaVista räjäytti pankin ja nimestä tuli niin suosittu, että Digital
käyttää sitä kaikessa ja on kehittänyt konseptin ympärille kokonaisen
tuoteperheen.

AltaVistalla toteutettu inter- ja intranet -ratkaisu on täydellisen aika-
ja paikkariipumaton ja siksi ideaalinen nykyaikaisen
virtuaaliorganisaation tarpeisiin. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikki
hoituu webin kautta millä tahansa browserilla mistä tahansa. Upeaa!
Tuotteita ovat tutun hakujärjestelmän (skaalautuu: internet, extranet,
intranet ja työasema tasoille) lisäksi siis mailiservo, tunnelointi,
firewall, directory ja forum.

Nämä kovaa tekstiä paukuttavat ja toimivia käytännön ratkaisuja tarjoavat
verkkovisionäärit ovat ymmärtäneet agenttien merkityksen, ja etenkin
niiden tulevan uutisarvon. Siis kaikkea kutsutaan agenteiksi vaikka ne
eivät niitä ole. Aika oikeitakin agentteja perheestä silti löytyy, mm.
kiva palvelija, jolle voi lähettää GSM:llä SMS:n (siis tekstiviestin) ja
pyytää jotain tietoa (esim. mitkä raflat tässä kaupungissa missä nyt olen
ovat vielä auki ja tarjoavat edullista meksikolaista ruokaa). Matkailijan
pikku apuri hakee tiedot ja koostaa niistä raportin, soittaa ja kertoo
tiedot (tai vastaa SMS:nä). Ainakin väitti olevan karkeassa muodossa
Digitalilla sisäisessä koekäytössä.

Mielenkiintoisimmat uudet tuotteet ovat Millicent ja Borges. Millicent on
Digitalin kehittämä maksujärjestelmä verkkoon, joka on suunniteltu
dokumenttikohtaisten mikromaksujen suorittamiseen. Neuvottelut suurten
rahalafkojen kanssa ovat meneillään, saa nähdä mitä tulee. Borges taas on
jälleen uusi henkilökohtainen uutispalvelu, perustuu profiileihin, jotka
tosin saa uutena piirteenä määritellä vapaamuotoisesti luonnollisen
kielen, myös suomen, lausein. Luennoitsija Tavi kertoi määritelleensä
profiilinsa haluavansa tietoja muutamien kilpailijoiden (jotka nimennyt)
uusista strategioista ja tuotteista. Näyttipä kalvoa inboxistaan, jossa
oli tyypillinen Borgesin yöllä kasaama päivittäinen raportti. Tiedä
sitten kuinka paljon bluffasi, mutta väitti todella, että AltaVistan uudet
tuotteet ymmärtävät jossain määrin luonnollisia kieliä, osaavatpa
suorittaa yksinkertaisia käännöksiäkin ja ymmärtävät mm. suomen muotoja.

-

Kiinnostava päivä kaikkiiaan, konkreettisimpana käteen jäi ICL:n ratkaisu,
jossa oli toteutettu hyvin monia niitä kohtia mitä tässä syksyn mittaan
ollaan pohdittu. Agentit taas .. niin, todella räjäyttivät tajuntani ja
avasivat ovet niihin seiniin joihin olen päätäni jääräpäisesti hakannut.
Pitänee koittaa uskaltaa mailata sille gurulle, ja aion muuten
aktiivisesti opiskella ja tutkia niitä harrastuksena ainakin pari päivää
:)

-
. http://www.netppl.fi/~/
Net People Oy http://www.netppl.fi/