tulin juuri Mirhatuojaisista
pyhän kolminaisuuden ortodoksisesta kirkosta
melkoinen tarina, minulle:
olimme yön tanssiparatiisissa
lähdin sieltä aamuauringossa
pari ihmistä tuli samalla metrolla, mukana tuttavani Ivan
seuralaisensa jäi keskustaan, mutta tuo uupunut nuori mies itse
oli matkalla töihin kirkon vahtimestariksi
kertoi tuosta kauniista ja antoi liittyä seuraan
oli pelottavan uupunut valvoessaan jo neljättä päivää, jälleen
saavuimme kirkolle hyvissä ajoin kahdeksan jälkeen
saimme olla rauhassa, omissa oloissamme
pihistin pennittömänä jumalalta pari tuohusta
joiden mehiläisvahaa palvon
toivon että hän ymmärtää
katselimme ikoneita
ystäväni Vanja loi niiden eteen pienet valaisevat tulet
kävimme alttarin pyhimmässä, kirjoitin siellä joutsenlampi-korttia
ja säikähdin pois kun papistoa alkoi saapumaan
jatkoin ikkunan ääressä istuskellen
syvän onnellisena siitä lämmön ja rauhan hehkusta
jonka sain osakseni
en ollut uskoa todeksi
mutta nyt lopulta
se on helppoa
lähdin aikani jälkeen pois hartaiden valmisteluiden tieltä
minä vain kävin, Vanja on tuolla aina
ja jaloin-pahin narkkari jonka tunnen
en aivan ymmärrä
mutta tunnen ettei se haittaa
ja nyt saan levätä
hän ei sitä tee
mutta tiedän
että kokee jotain kaunista
empatialla pehmennetyn happojumalanpalveluksen
Mirhamintuojaiset.