Here I explain many .. beautiful? things. Even those of Net People who I
mostly irritated by my net.presense said: thank you. Some of the things
below are important. Perhaps I translate them later.
Later .. later I added a piece about dangers and limitations. About data
security, unequality and all that. In all we communicated quite a lot with
the press people .. or those couple I mean.
Before, on Tuesday, I was photographed. There the rally started.
I wont tell it (here now) but will remember forever. Many things are
really like that. Not told not forgotten. I hope everyone has always
realised that.
+ an + ~ Toni ~ : (t . !
---------- Forwarded message ----------
Date: Thu, 13 Aug 1998 13:17:01 +0300 (EEST)
From: <@an.org>
To: <@sanoma.fi>
Cc: @netppl.fi
Subject: vastaukset
On Thu, 13 Aug 1998, Paalosalo Mari wrote:
> 1) Millaiseksi uskot internetin muuttuvan?
Paremmaksi :)
Monipuolisemmaksi, el�v�isemm�ksi, kauniimmaksi, ihmism�isemm�ksi ja
luotettavammaksi ja nopeammaksi ja t�rke�mm�ksi ja lupaavammaksi.
K�yt�nn�n t�ist� eka:
Hemmetisti t�it� t�ss� kyll� on monenlaisille ihmisille, mutta nyt kun
k�ytt�ji� on riitt�v�sti ja talousmallit alkaa olla olemassa niin eik�h�n
tekij�it� ala l�yty�. Se mihin me on keskitytty pelkkien yhteyksien
tarjoamisen lis�ksi on aktiviinen palvelukehitys markkinoiden ehdoilla.
Uusien palveluiden tarve ja niihin liittyviin innovaatioihin alalla oleva
tila tuntuu t�ll� hetkell� ��rett�m�lt�.
Monet pienet nettifirmat Suomessa ovat joutuneet ahtaisiin rakoihin
suurten teleoperaattorien ottaessa haltuunsa yhteydentarjonnan ja suurten
mainostoimistojen ja vanhojen mediatalojen oppiessa nettimarkkinointia ja
sis�lt�businesta. Nuorten uusien asiantuntijayritysten t�ytyy kyet�
l�yt�m��n uutta toimintaa sielt�, minne vanhat isot talot eiv�t osaa
menn�. Se on varmasti hankalaa, mutta siin� piilee my�s todellisten
mahdollisuuksien avain, etenkin kun oivalletaan ett� netin kautta koko
markkinat ovat muuttumassa niin ett� esim. Net Peoplen, pienen oululaisen
yrityksen, kotimarkkinana voi olla globaali Internet. Jos v. 2002 menness�
on maailmassa esim. 500-2000 miljoonaa nettik�ytt�j�� niin meid�n kymmenen
ty�llist�miseksi niist� riitt�� asiakkaiksi pienikin murto-osa.
Siksi olen kokenut nyt t�rke�� reissata l�pi Malesiat ja Genevet ja
Afrikat ja siksi olemme nyt k�ynnist�m�ss� Oulun Internet Society� - sen
kautta kun saa suorat kontaktit kaikkien maiden netti-ihimisiin.
Internetist� itsest��n:
Internet ei ole en�� pitk��n aikaan ollut mik��n yksi asia. Jollekin se on
tapa seurata formula1:n tai jalkapallon tuloksia, jollekin toiselle ..
vaikkapa mummolle Lapin metsiss� kotim�kiss� tapa pit�� yhteytt�
Australiassa ja Argentiinassa opiskeleviin lastenlapsiin, jollekin se on
pelkk�� musiikkia, kuvaa tai vaikka kirjallisuutta - monille noita
kaikkia.
Ennen kaikkea Internet on mahdollisuuksien maailma, an-y/thing. L�hes
kaikesta mahdollisesta on tietoa, l�hes kaikenlaisiin ihmisiin voi ottaa
yhteytt� ja l�hes mit� tahansa, mit� itse on saanut tehty�, saa esiin
sellaiselle yleis�lle kuin haluaa. Tulevaisuudessa se on *lis�ksi* entist�
enemm�n my�s markkinapaikka, jossa eri ihmisten ja yritysten tarpeen
kohtaavat joustavasti, osin automatisoidusta, niin globaalisti kuin
paikallisestikin.
Se mist� Net Peoplea perustettaessa v. 1994 oli puhe oli
arkip�iv�istyminen. Joku sanoi, ett� sitten kun meille keskeisimm�t
viestint�v�lineet, l�hinn� kai IRC, mail ja news-j�rjestelm�, ovat yht�
arkisia kuin televisio, radio, puhelin ja sanoma- ja aikakauslehdet ollaan
jo aika pitk�ll�.
T�m� kehitys on nyt viimeisten 4v. aikana edennytkin melkoisesti, mutta
viel� on tekemist�. Tietokoneet ovat mielest�ni pahimpia riesoja, niin
kuin kirsi oli quotannutkin: PC:t ovat rumia, hitaita ja ep�mukavia
k�ytt��n monin muihin kaluihin - vaikkapa kitaraan tai vesiv�reihin ja
pensseliin - verrattuna. Tai puhelimeen tai PlayStationiin.
Amsterdamissa voi lukea mailit puhelinboxista kadulla puhelinkortilla.
Soneralla on siell� niin paljon ty�ntekij�it� heilumassa ett� eik�h�n sama
kohta ole Suomessakin. Jenkeiss� ja jopa Ranskassa WebTV yleistyy - vaikka
puhelimessa tai TV:ss� ei tietokoneen ominaisuuksia olekan niin monen
perus-Internet -k�ytt�j�n tarpeisiin e-mail puhelin ja web-tv auttavat jo
paljon.
Kysymys oli Internetin muuttuminen. Mielest�ni kyse on kuitenkin ennen
kaikkea koko yhteiskunnan muuttumisesta.
Viime maanantaina olin Kuusamossa Koillismaan tietoverkon
kehityskokouksessa. Siell� oli koolla mm. kunnan is�t, Oulun yliopiston
tutkimusyksik�n vet�j�, kuntaliiton ihmisi�, yksityissektorin
koulutusv�ke� ja min� netti-ihmisen�. Kuusamon alueella koillismalla
kotitalouksien netti-yhteyksien m��r� arvioitiin 40-45%:ksi, kun Suomen
valtakunallinen keskiarvo on kai 30-35% luokkaa. Hollannissa -
Keski-Euroopan Cybermaassa (CNN:n nimitys), k�sitt��kseni samoilla
mittareilla osuus nettik�ytt�jist� v�est�st� on 8% . Amsterdamissa taas
ty�tt�mi� on jotain 4% - siit�kin kaikki vapaaehtoista - kun Koillismaalla
ty�tt�myysluvut kipuavat yli 40% .
Pohjoisen haja-asutusalueiden elinkeinoihmiset on siten pakotettu
muuttumaan. Maanantain kokouksessa p�yd�ll� oli eritt�in radikaaleja
ideoita - mm. koko lukio- ja ammattikoulutuksen muuttaminen nettim�iseksi
sek� Internetin tehokas hy�dynt�minen oikeastaan kaikilla el�m�n aloilla:
yritt�jyyden tukemisessa, terveydenhuollossa, byrokratian v�hent�misess�,
matkailun edist�misess� ja ylip��ns� alueen ja sen asukkaiden el�m�nladun
parantamisessa.
Asuin Helsingiss� ennen Hollantiin ja nyt takaisin Ouluun muuttoa pari
vuotta. Helsinki on ehk� Keski-Eurooppalaisessa mieless� Suomen ainoa
kaupunki, mutten usko ett� siell� tullaan kehitt�m��n globaalisti yht�
merkitt�vi� yhteiskunnallisia nettiratkaisuja kuin pohjoisessa. Oulukin on
siihen liian hyvinvoiva - jostain Amsterdam-paratiisista puhumattakaan.
Joillain ahdingossa el�vill� haja-asutusalueilla, kuten esimerkiksi
Pyh�j�rvell� ja Kuusamossa miss� olen nyt vieraillut, taas saattaa
kuitenkin hyvin k�yd� niin, ett� nyt kun he ovat tehokkaasti verkostuneet
valtakunnallisten pelureiden kanssa, ja heid�n on k�yt�nn�ss� pakko saada
aikaiseksi toimivia ratkaisuja, niist� saadaan tuotteistettua
vientikelpoisia malleja.
Jos esim. koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut l��k�reit� ja yliopiston
proffia my�ten on maaseudulla et�isyyksien vuoksi pakko saattaa Internetin
kautta toimiviksi, niin sama siell� maalla kehitetty konsepti voi olla
avuksi, ei vain muilla haja-asutusseuduilla, vaan my�s Oulussa,
Helsingiss�, Amsterdamissa, New Yorkissa ja Pekingiss�, sill� netti
tarjoaa monia muitakin etuja kuin pelk�n paikkariippumattomuuden.
Itselleni kaupunkilaisena t�rkein lienee riippumattomuus
vuorokaudenajoista, sill� ihmisill� on kaupungeissa erilaisista
el�m�ntilanteista ja -tyyleist� johtuen tarvetta k�ytt�� l�hes kaikkia
mahdollisia palveluja kaikkiin vuorokaudenaikoihin.
T�ytyy my�nt��, ett� olen kaupunkilaisena yh� hieman skeptinen maaseudun
elinkelpoisuuden - et�ty�n ja sellaisen - suhteen, mutta monet n�kev�t
Internetin nimenomaan maaseudun pelastajana aivan j�rkisyist�. Hienoa se
tietysti olisi.
huh .. ehk� siin� tuli jotain :)
> 2) Miksi on t�rke�� irrottautua teknologiakeskeisyydest�? Mit� uskot
> tapahtuvan, jos internet j�� insin��rien haltuun?
Keskustelin maanantaina yhden biotieteiden pitk�nlinjan asiantuntijan
kanssa. H�nen mukaansa yksi biotekniikan kehityksen ongelmia on se,
etteiv�t markkinoiden tarpeet ja tekniset innovaatiot kohtaa. L��k�rit
voisivat kuulemma olla bio-puolella tuossa yhdysk�yt�v�n� - heid�n ainakin
pit�isi ymm�rt�� sek� markkinoita, siis potilaita ja l��ketehtaita, ett�
aivojen ja koko elimist�n biokemiaa riitt�v�sti.
Informaatiopuolella on usein samantapainen tilanne. Insin��rit eiv�t tied�
paljoakaan tavallisten ihmisten arjen tarpeista - toisaalta esim.
yritysten markkinointi-ihmiset ja julkisella sektorilla poliitiko eiv�t
ymm�rr� netti� syv�llisesti ja eiv�t juuri tied� mit� siell� on
meneill��n.
Kulttuurisella toiminnalla voisi olla Pohjois-Suomessakin t�ss� suhteessa
enemm�n sijaa. Taide on k�sitteen� aika m��rittelem�t�n, mutta yksi sen
teht�vist� historiassa on mielest�ni ollut tekniikan popularisointi.
Itselleni l�heinen valokuvaus, esimerkiksi, syntyi tiede- ja
tekniikkafriikkien piireiss� mutta taiteilijoilla on ollut keskeinen rooli
silloin uuden median mahdollisuuksien tutkimisessa ja ymm�rrett�v�ksi
tekemisess�.
Samaa kuin valokuvaukselle aikanaan tekev�t monet taiteilijat nyt
Internetille. Amsterdamissa toimivan Society for Old and New Median ja New
Yorkin Guggenheim-instituution yhteisty�n� mm. tehtiin kev��ll�
mantereet yhdist�nyt netti-installaatio, jossa moni n�yttelyyn tullut sai
ensi kosketuksen IRC-tyyliseen reaaliaikaiseen nettitilaan ja my�s
Internetiin ylip��t��n. Veikkaisin, ett� siin�kin n�yttelyss�
nettikokeilusta vaikuttuneista - taide-el�myksen saaneista - oli jonkin
sortin toimitusjohtaja tai parlamentaarikko ja varmasti tuo
kulttuuriprojekti auttoi heit� ymm�rt�m��n mist� Internetiss� on kyse.
Insin��rit, jos nyt n�in stereotyyppin� sellaista k�ytet��n, eiv�t olisi
tuotakan tapahtumaa koskaan tehneet. Eiv�t olisi osanneet eiv�tk�
halunneet. Ilman insin��rej� se ei tietenk��n olisi kuitenkaan ollut edes
mahdollinen.
Pohjois-Suomessa ei ole rahaa kulttuuriin mutta opintolainaa onneksi saa
:)
nyt pit�� h�lk�t� muiden NP-tyyppien per��n yliopiston ruokalaan sy�m��n,
saa kysell� tarkempaa mutta muuten keskityn vihdoin tietokantanysv�ykseen
ett� saadaan www.ostoksilla.com :iin uus tuoteluettelo esiin ja Kuusamon
m�kin mummolle muotivaatteita tilattavaksi :)
+ an + ~ Toni ~ : (t . !