En nyt ehdi puuttua enemp��n, mutta Tonin asenne on minusta
mielenkiintoinen. Nimitt�in kaikkea voi ja pit�� ihmetell�, jos jaksaa.
Liiassa ihmettelyss� on vain se vaara, ett� lamaantuu ja menett��
toimintakykyns�. Tieto lis�� tuskaa, ja liika pohdiskelu masentaa kenet
tahansa. Tyhmyys ja sokeus on rohkeuden ja itseluottamuksen edellytys ja
mielens� tyhjent�minen regeneroivaa meditaatiota.
Olen itsekin ajatusleikinomaisesti miettinyt, miten paljon hy�ty�
kehitysmaille loppujen lopuksi on ollut pakollisen lukutaidon
tyrkytt�misest�. Mutta luulen tulleeni siihen johtop��t�kseen, ett� se on
ollut l�hes yksinomaan hyv� asia. Siit� huolimatta, ett� ihminen ja
kulttuurimme el�� sittenkin yll�tt�v�n pitk�lti puhutun sanan varassa (ja
muun kahdenkeskisen viestinn�n varassa). Useimmat meist� kuulevat
esimerkiksi el�m�ns� t�rkeimm�t asiat suullisesti tutuiltaan.
Lukutaidosta on muuten varmaan aika paljon kirjoitettu, luulisi l�ytyv�n
kulttuurihistoriaa tutkivia klassikkoteoksia, joissa lukutaidon merkitys on
analysoitu. "Lue enemm�n, niin ihmettelet v�hemm�n" (lukutaidonkin
merkityst� ;-).
"Tietokonelukutaitoa" tai verkkolukutaitoa ei voi minusta pit�� saman luokan
asiana kuin peruslukutaitoa. Se on v�h�n sama asia kun vertaisi uimataitoa
ja snorkkelin k�ytt�taitoa. Uimataidottomuus voi koitua kuolemaksesi.
Snorkkelin k�ytt� on intuitiivista ja helppoa, jos snorkkeli on hyv�.
t. Anssi