valtio ja yhteiskunta, ihmisen hyvinvoinnin mittausarvot

Toni Alatalo ([email protected])
Thu, 19 Mar 1998 20:57:11 +0200 (EET)

Vinkatkaapas viisaat mista uusavuton netista ulos pyristeleva (sosiologin
alku?) loytaisi hyvat, vaikkapa teknorealistiset sitten, yhteiskunnan ja
valtion maaritelmat!

On Mon, 16 Mar 1998, Partanen Timo NRC/Hki wrote:

> > Itse edustan linjaa, jonka mukaan kaikenlaista valtion tukea
> > teknologiahankkeille olisi v�hennett�v� ja homma j�tett�v� julmille ja
> Min� n�en, ett� yhteiskunta rakentuu erilaisten alustojen (kai se
> on hyv� k��nn�s 'platformille') p��lle. N�it� tasoja ovat olleet
> mm. luku- ja kirjoitustaito ja perusturvallisuuden takaava
> sosiaaliturva. N�it� alustoja markkinat eiv�t ole historialliseti
> rakentaneet niin nopeasti ja kattavasti kuin valtio on ne

Mulla kun on esim. yllaolevassa hankaluuksia paasta selville ymmarranko
ko. termien kautta ollenkaan samoin kuin arvon kirjoittajat. Vai meneeko
se sittenkin triviaalisti:

valtio = (kansallis)valtio (verot, lait jne. toimii sentaan noiden kautta)
yhteiskunta = ihmisten yhteiso jotenkin laajemmin tai jotain,

vaikka niin valtioiden integroituminen kuin kaiken toiminnan
ylikansallistuminen tuota kai muuttaakin.

Timolle viela kysymys:

> vaiheessa kun yleinen ymm�rrys jonkin alustan
> v�ltt�m�tt�myydest� nousee, en haluaisi sitoa valtiota
> mihink��n "vapaan markkinatalouden opinkappaleeseen."

Millaisistahan "alustoista" (toi termi on vahan kompelo mutta ok) nyt
sitten on saavutettu tuo "yleinen ymmarrys"? Taalla koulussa alkoi juuri
Humanitarian Issues -kurssi, jolla tuohon on tormannyt koko ajan.

Mainitset luku- ja kirjoitustaidon seka perustoimeentulon tarjoavan
sosiaaliturvan. Niita vastaan on kylla paha menna vaittamaan, vaikka
valilla nain ylitekstuaaliseksi kasvaneena tekisi mieli kyseenalaistaa
mielestani yliarvostettujen kirjallisten kykyjen tarve. Hyvaksyttakoon nuo
nyt kuitenkin - mita muita naet(te)?

Pitaisiko ns. tietokonelukutaito sisallyttaa samaan, vai joko se on siina
jo? Tai vahan toisenlainen, joku (uus)medialukutaito? Verkkolukutaito,
ehkapa - se kun tuntuu monilta tarkeiltakin ihmisilta maassa puuttuvan.
Onko noista jo saavutettu tuo "yleinen ymmarrys"? Joko valtio puskee niita
niin kuin arvelit, etta se voisi tehokkaasti tarvittaessa tehda?

Anssi totesi, etta webi-tekniikat ja ehka edes tcp/ip eivat kovin auvoisia
ole, mutta vaittaisin silti, etta niita kauaskantoisemmin hyodyllinen ns.
verkkolukutaito tai sen tapainen naita nykyisia kayttaessa voi silti
kehittya. Mina ainakin uskon vakaasti, etta ennen Internetia kolutut BBS,
Fidonet ja vahitelleen UUCP yms. maailmat auttoivat ymmartamaan naiden
nykyjarjestelmien tekniikan lisaksi myos *humaania* puolta - eli kun
aikansa penskana katteli Circus Laplandian ja pulp.nullnet.fi:n
keskustelujen dynamiikkaa on helpompi toimia duuni.net:ssa tanaan. Nuo
asiat eivat muutu niin nopeasti.

Kayttaja ei valttamatta edes huomaa, kun protokollat vaihtuvat. Ja emmeko
me yhteiskunnasta puhuessa puhu kuitenkin enemman ihmisista kuin infran
yksityiskohdista? Koulutukseen ns. tietoyhteiskuntahankkeissakin, ainakin
joillakin sektoreilla, menee enemman rahaa kuin PC-romurautaan.

Tarpeellisiin "alustoihin" palatakseni:

http://www.undp.org/undp/hdro/anatools.htm eli YK:n UNDP:n menetelma
arvioida yhteiskunnan kehitysastetta on kai aika tunnustettu - tunnetteko?
En ole ainakaan viela loytanyt mistaan oikein perusteita noille arvoille
mita tuo olettaa ja se vahan hamaa.

Tapasin joitain UNDP-tyyppeja Malesiassa ISOC Inet'97:n ohessa ja
suunnitelmissa on kai ollut vahan menna Afrikkaan tai johonkin
pallistelemaan itsekin mita siella oikein tapahtuu. Pitaisi kai kuitenkin
ensin keksia, olisiko jonkun netin puuhaamisesta siella enemman hyotya vai
haittaa (itselle ja muille). Genevessa on tosin kesalla taas African
Network Symposium, johon nyt ainakin tulee varmaan mentya, jos ei muuten
tule tutustuttua asiaan. Sille Humanitarian Issues -kurssillekin tulee
virailijaluennoitsijoita joistain organisaatioista.

Pitaakohan ne ihan tyhmana, jos kysyn miksi luku- ja kirjoitustaitoa
arvostetaan ts. pidetaan ihmisen onnellisuuden kannalta tarkeana tekijana?

Sori ylipitka, viiveinen ja varmaan sekava sepostus ja kiitos
keskustelusta.

~Toni