Petteri Järvinen ([email protected]) kirjoittaa HS:ien maaliskuun
kuukausiliitteessä tietoyhteiskunnasta otsikolla "Tietoyhteiskunta
tulee, mutta mitä se tekee?". Seuraavassa muutamia ajatuksia
artikkelista:
* Netti antaa esimakua tietoyhteiskunnasta, sillä netissä ovat
nähtävissä ne teemat ja muutokset, jotka tulevat vastaan myös
tietoyhteiskunnassa.
* Suomalaiset ovat maailman aktiivisimpia netin käyttäjiä.
* Nuoren kulttuuriperinnön johdosta olemme olleet valmiita
omaksumaa uutta tekniikkaa.
* Tietoverkko sopii hyvin suomalaiseen kansanluonteeseen, joka ei
ole kovin sosiaalinen: suomalainen haluaa pitää yhteyksiä muihin
ihmisiin, mutta ei halua tavata heitä.
* Tietoliikenne vapautettiin meillä ennen kuin muissa Euroopan
maissa, mikä johti halpoihin tietoliikennehintoihin.
* Suomi on huonosti varautunut kohtaamaan tietoyhteiskuntaan
liittyvät käytännön vaikutukset: julkista keskustelua
tietoyhteiskunnasta ja sen varjopuolista on käyty erittäin vähän.
* Insinöörit ovat saaneet vapaat kädet, ja tietoyhteiskuntaa on
rakennettu lähes kritiikittömästi tekniikan ehdoilla.
* Pitäisi pohtia, täytyykö Suomen mennä täysillä mukaan
tietoyhteiskuntaan ja antaa markkinoiden sanella säännöt.
* Keskustelua ei ole käyty monessa muussakaan Euroopan maassa.
* Keskustelua on hillinnyt myös alan tekninen luonne - useimmilla
toimittajilla on humanistinen tausta.
* Internet on useimmiten ylittänyt uutiskynnyksen lapsipornon
kaltaisilla sokkijutuilla.
* Suosituksi visionääriksi on noussut amerikkalainen MIT:n
professori Nicholas Negroponte, joka kiertää maailmalla saarnaamassa
tietoyhteiskunnan eduista (laskuttaen tähtitieteellisiä palkkioita).
* Tietoverkkoajattelun leviäminen tietää amerikkalaisille
yrityksille entistä laajempia markkinoita.
* Tästä hyötyy myös Negroponti itse, sillä hän omistaa osakkuuksia
useissa alan yrityksissä.
* Suomessa tarvitaan kritiikkiä erityisesti siksi, että päättäjät
ovat innolla mukaan rakentamaan tietoyhteiskuntaa. Suomesta ei
kuitenkaan tule tietoyhteiskuntaa sillä, että jokainen koulu ja
kotitalous varustetaan tietokoneella.
* Tietoyhteiskunta tuo mukanaan muutoksia monille aloille.
Suojattuja kotimarkkinoita ei enää ole, on vain markkinoita.
* Pioneerina on toiminut pankkisektori. Kun sähköinen kaupankäynti
pääsee kunnolla vauhtiin, kaupoilla voi olla edessään samanlainen
rakennemuutos kuin pankeilla.
* Sähköinen henkilökortti voi hävittää julkishallinnosta 100 000
työpaikkaa.
* Tietoyhteiskunnassa perinteiset työn ja koulutuksen arvot
istuvat huonost tietoyhteiskuntaan. Tietoyhteiskunnassa korostuvat
luovuus ja ideat, kyky oppia uutta ja taito unohtaa vanhaa.
* Tietoyhteiskunta ei pohjaudu tietoon, vaan kaikenkirjavaan
informaatioon.
* Jo Internet on osoittanut perusteettomaksi oletuksen, että
täysin vapaa tiedonkulku lisäisi ihmisen tietämystä ja ymmärrystä
maailman asioista. Pikemminkin on käynyt päinvastoin.
* Tiedon lähteitä on verkossa lähes rajattomasti, eikä verkossa
ole julkaisukynnystä.
* Tiedon etsintä, analysointi ja lähteen luotettavuuden arviointi
jäävät kokonaan vastaanottajan tehtäviksi.
* Tietoa on niin paljon, että siitä on tullut uusi ongelma.
Tietokaan ei ole enää valtaa, vaan se on kärsinyt inflaation.
* Nyt valtaa on se, että pystyy kokoamaa jonkinlaisen
kokonaiskuvan yhä pienemmistä ja keskenään ristiriitaisista
tiedonmuruista.
* Tietoyhteiskunnasta ei tulekaan koneiden ja tiedon vaan kielen
ja viestinnän yhteiskunta. Mielipiteensä saa läpi se, joka osa levittää
viestiään tehokkaimmin.
* Netti on "great equalizer" (esim. murtaa Suomen maantieteellisen
eristyneisyyden). Verkko luo kuitenkin uudet rajalinjat: se yhdistää
ihmisiä maiden välillä, mutta erottaa heitä niiden sisällä. Aktiiviset
pärjäävät - tarvitaan oma-aloitteisuutta ja rahaa.
* Naiset ovat jäämässä sivustakatsojiksi tietoyhteiskunnassa.
Tietotekniikka on ainoa opiskeluala, jolla naisten osuus on viime
vuosina laskenut. Suuntaus on sama kaikkialla maailmassa:
tietoyhteiskuntaa rakentavat miehet.
* Kansainväliset markkinavoimat ja kaupalliset tekijät ajavat
kehitystä kohti tietoyhteiskuntaa. Kun ymmärrämme kehityksen takana
olevat voimat ja pystymme vaikuttamaan niihin, voimme kääntää Suomen
hyvät lähtökohdat omaksi eduksemme.
* Suotuisa kehitys edellyttää kuitenkin nykyistä laajempaa
keskustelua ja tapahtumien ymmärtämistä.
Mitä mieltä olet?
Terveisin,
Pekka