Enclosed is a new version of my paper (unfortunately in Finnish). I have
read with a great interest your Inet98 paper; it's great!
As to the methodology or approach you use, it could be called
subjectivistic (in contrast to objectivistic, which is used in natural
sciences, but still also in social sciences) (about objectivism and
subjectivism, see Burrell, G. & Morgan, G., Sociological Paradigms and
Organizational Analysis, London: Heineman, 1979). Typical of your
approach is also introspection (itsehavainnointi) and the use of
yourself as a research instrument (the term "ihminen itse
tutkimusmenetelm�n�" used by Lauri Rauhala, a Finnish phenomenological
and existential psychologist).
Cheers,
Pekka
TURKU SCHOOL OF ECONOMICS AND BUSINESS ADMINISTRATION
Department of Accounting and Finance
Pekka Pihlanto
[email protected]
Helmikuu 1998
Versio 3
"Olen verkon
silm�ss� kala - en p��se
pois."
Uuno Kailas
Ihminen verkossa - mit� merkitsee el�� netiss�/netist�?
Seuraavassa yrit�n analysoida - suhteellisen v�h�isell�
verkkokokemuksella - mit� merkitsee intensiivinen ja pitk�aikainen el�m�
Internetiss�. Apuna k�yt�n paitsi mielikuvitustani, my�s Lauri Rauhalan
kehittelem�� holistista ihmisk�sityst�.
Ihminen kolmessa ulottuvuudessa
Ihminen on olemassa kehollisena, tajunnallisena ja situationaalisena
oliona. Situationaalisuus merkitsee suhteissa oloa kaikkeen ihmisen
el�m�ntilanteessa eli situaatiossa olevaan: luontoon, rakennelmiin,
j�rjestelmiin, ihmisiin, aatteisiin, ideoihin jne. El�m�ntilanne sy�tt��
el�myksi� ihmisen tajunnalle, jossa ne ymm�rret��n tavalla tai toisella:
syntyy merkityksi�, jotka varastoituvat maailmankuvaan ("muistiin").
T�t� tajunnan prosessien kokonaisuutta, jossa merkitykset syntyv�t ja
varastoituvat sanotaan tajunnallisuudeksi. Keho ja sen kokonaisuutena
edustama kehollisuus toimii t�ss� tietysti v�ltt�m�tt�m�n� apuv�lineen�.
Kaikki n�m� kolme olemassaolon muotoa kietoutuvat toisiinsa
erottamattomasti heijastaen niiss� ilmenevi� muutosimpulsseja toisiinsa.
T�m�n perusteella on helppo ymm�rt��, ett� el�m�ntilanteiden ja
maailmankuvien erilaisuuksien johdosta jokainen ihminen on
ainutlaatuinen, erilainen kuin muut.
Kun Internet tietokoneineen tuodaan k�ytt�j�n tilanteeseen, ihmisen
kokonaisuudessa alkaa tapahtua. Netist� ihminen hakee impulsseja, jotka
tajunta ymm�rt�� omalla tavallaan. N�in syntyv�t merkitykset muokkaavat
jatkuvasti maailmankuvan sis�lt�j�: k�ytt�j�n ymm�rrys asioista
t�ydentyy ja muuttuu koko ajan.
El�m�ntilanne ja maailmankuva laajenevat
Mit� nettiel�m� merkitsee ihmisen kolmelle olomuodolle? Verkon avulla
k�ytt�j� p��see laajentamaan (el�m�n)tilannettaan ja
situationaalisuuttaan k�sitt�m��n monenlaisia tietoja ja uusia ihmisi�,
jotka voivat olla jopa maapallon toisella puolella. Esimerkiksi
keholliset, taloudelliset ja muutkin rajoitteet est�isiv�t monessa
tapauksessa vastaavat fyysiset tilanteen laajennukset.
El�m�ntilanteen laajennuksen tuottama tietoaines luonnollisesti ilmenee
k�ytt�j�n tajunnassa: h�nen maailmankuvaansa rakentuu merkitysten
kokonaisuuksia, jotka voivat olla erilaisia kuin fyysisest�
todellisuudesta syntyv�t. N�m� "nettimerkitykset" taas vaikuttavat
siihen, miten surffailija ymm�rt�� uudet tapahtumat, sill� ymm�rt�minen
tapahtuu aina aikaisemmin ymm�rrettyyn eli maailmankuvaan tukeutuen.
N�m� uudet tapahtumat voivat olla samanlaisia "nettitapahtumia" tai
todellisen, fyysisen situaation tapahtumia (�rsykkeit�). Netti-ihmisen
reagointi saattaa siis v�hitellen muuttua nettityyppiseksi. Mit� se
sitten merkitsee, sit� on syyt� tutkia. Aina kun ihminen on saanut uusia
kommunikointi- ja tiedonhankintav�lineit�, on tapahtunut periaatteessa
sama ilmi� kuin netin syntyess�kin: on kiistelty siit�, onko ilmi� uhka
vai mahdollisuus. Netti-ilmi��nkin liittyy varmasti sek� hy�dyllisi�
ett� haitallisia seikkoja.
Ei vain tosiasioita vaan my�s tunnetta ja uskomuksia
Joka tapauksessa netin kautta k�ytt�j� saa uutta tietoainesta
tajuntaansa ja k�ytt��ns�. Sen laadusta ja oikeellisuudesta ei
tietenk��n ole aina takeita, sill� Internet on muihin medioihin
verrattuna varsin vapaa rajoituksista ja kontrollista, mit� tendenssi�
anonymiteettikin vahvistanee. On siis mahdollista, ett� k�ytt�j� saa
dis-informaatiota el�m�ntilanteeseensa ja siten "v��ri�" merkityksi�
tajuntaansa - sama vaara on tosin tarjolla muissakin medioissa. On
kuitenkin huomattava, ett� laajasti tulkiten kaikki merkitykset ovat
ihmiselle informaatiota: yleens� ajatellaan, ett� netist� ja muistakin
medioista saadaan vain objektiivista, faktuaalista tietoa (tai
informaatiota). Kuitenkin varsinaisen (faktuaalisen) tiedon lis�ksi my�s
jokap�iv�inen arkitieto, hiljainen tieto (tacit knowledge), tunteet,
uskomukset, intuitio, harha ja muut tajunnan merkityslajit ovat
ihmiselle informaatiota, jonka avulla h�n orientoituu el�m�ss��n. Voisi
olettaa, ett� n�ill� muilla informaation lajeilla on netiss� tavallista
suurempi merkitys: nettikeskusteluissa viestej� syntyy spontaanisti
tunteen, uskomusten ja intuition varaisesti ja t�m� kaikki saattaa
kietoutua varsinaiseen (faktuaaliseen) tietoon sit� v�ritt�en ja
korostaen.
T�ytt� el�m�� netiss�
Tiedonhankinnan ohella k�ytt�j� kykenee el�m��n netiss� periaatteessa
t�ytt� sosiaalista el�m��, joka ei ehk� olisi mahdollista h�nen
reaalisessa el�m�ntilanteessaan esim. syrj�isen asuinpaikan tai henkil�n
syrj��n vet�ytyv�n luonteen johdosta. Ilmeisesti netin edellytt�m�t
sosiaaliset taidot ovat erilaisia kuin face-to-face-kontakteihin
perustuvat mm. siit� syyst�, ett� kommunikointi tapahtuu mukavasti
omissa tiloissa teksti� n�pp�ilem�ll�, katseilta piilossa ja viesti
tulee vastapuolen n�kyviin persoonattomassa tekstimuodossa (on syntynyt
ns. "netiketti").
"Nettiseurustelussa" on luonnollisesti haittojakin. Se voi rajoittaa ja
syrj�ytt�� kanssak�ymist� reaalisessa situaatiossa, mik� saattaa
aiheuttaa tietynlaista syrj�ytymist�, jota muuten ei ehk� ilmenisi:
nettipersoonat saattavat saada el�m�ntilanteessa hallitsevamman roolin
kuin fyysiset persoonat. Nettiseurapiirin h�ilyvyytt� ja
"ep�todellisuutta" kuvaa se, ett� s�hk�katkos tai laitevika j�tt��
netti-ihmisen yksin! Tosin reaaliymp�rist�ss�kin kommunikaatio- ja
kulkuv�lineiden viat voivat toimia samaan tapaan. Lis�ksi, mik� tahansa
intensiivinen harrastus voi samaan tapaan sulkea harrastajansa
tilanteesta muita sosiaalisia ym. vaihtoehtoja.
Matkustelua ja mielihyv�� ilman kehollista liikett�
Ent� kehollinen puoli? Kuten todettiin netin avulla "matkustelu" voi
korvata esim. fyysisen vajavaisuuden johdosta estyv�� matkustelua, mutta
my�s sellaista tavanomaista fyysist� liikkumista, jota muuten
esiintyisi, esim. matkoja l�hikirjastoon tai k�yntej� ty�toverin
ty�huoneessa. Jos nettity�skentely menee liiallisuuksiin, fyysinen kunto
voi k�rsi� kun liikunta j�� v�h�iseksi, huonot asennot aiheuttavat
vaivoja, jne. J�lleen on kuitenkin muistettava, ett� n�m� eiv�t ole vain
nettity�skentelyn vaaroja - muutkin "istumaharrastukset" voivat
vaikuttaa samalla tavalla. Ainakaan viel� ei liene osoitettu, onko
nettiharrastuksessa jotakin muista harrastuksista ja aktiviteeteista
poikkeavaa, joka saa ihmisen paremmin koukkuunsa - t�llaisiakin
v�itteit� on kyll� esitetty, kuten ennenkin, kun uusia ilmi�it� on
keksitty.
Nettity�skentelyn hy�dyist� puhuttaessa ei pid� v�h�tell� sit�
tajunnallista mielihyv��, jota onnistunut surffailu saattaa tuottaa -
t�m� mielihyv� heijastuu tajunnallisuuteen positiivisina merkityksin� ja
samalla kehollisuuteen sen elintoimintoja parantaen aivan samaan tapaan,
mutta "vastakkaismerkkisesti" kuin em. huonot ty�skentelyasennotkin.
N�m� positiivisetkin seikat voivat luonnollisesti liitty� muihinkin
harrastuksiin ja toimintoihin, joista ollaan erityisen innostuneita.
Hyv� renki - huono is�nt�
Netist� voinee sanoa, kuten monesta muustakin asiasta, ett� se on hyv�
renki, mutta huono is�nt�. Lis�ksi on muistettava ihmisten erilaisuus:
mik� on hyv�ksi yhdelle, voi olla jo liikaa toiselle. Riippuu siis
yksil�n tajunnallisuuden, situationaalisuuden ja kehollisuuden
ominaisuuksista, mink� "vallan" nettitoiminta ottaa ja mitk� vaikutukset
se aiheuttaa. Jos k�ytt�j�ll� on jo ennest��n rikas tajunnallinen el�m�
ja monipuolisia yhteyksi� sis�lt�v� el�m�ntilanne sek� hyv� fysiikkakin
(kehollisuus), ongelmien syntyminen ei tunnu todenn�k�iselt�.
Edell� ei ole tehty tiukkaa eroa sen suhteen, onko netin k�ytt� pelkk��
huvia vai liittyyk� siihen ty�-, opiskelu- tai muita hy�tyelementtej�,
mutta l�hinn� on ajateltu harrastuksen omaista surffailua. Surffailu
netiss� k�sitt�� monia ulottuvuuksia, kuten keskustelut (irc, internet
relay chat), posti, foorumit jne. Netill� lienee se ominaisuus, ett� sen
my�t� ty�n ja vapaa-ajan raja h�m�rtyy ja kumpikin n�ist� voi tukea
toisiaan: esimerkiksi huvin vuoksi hankitut kontaktit voivatkin
osoittautua ty�n tai opiskelun kannalta hy�dyllisiksi, ja ty�n lomassa
voi tuntua luontevalta rentoutua surffailemalla netiss�.
"Hyv�n ja pahan tiedon puu"?
Miten Internet loppujen lopuksi eroaa muista medioista ja
harrastuksista? Se ei ole esimerkiksi s�hk�postista puheen ollen vain
reaaliaikaista kirjeenvaihtoa, eik� tietokoneistettu kirjasto tai
mainosesitteiden nivaska, jne. Siin� on kyll� n�it� piirteit�, mutta
sill� on oma erityisluonteesta, joka ilmeisesti poikkeaa kaikista muista
vertailukohteista. Se on luonteeltaan rajaton ja jatkuvasti muuttuva
virikkeiden l�hde, joka ei tyhjenny kerralla, eik� itse asiassa koskaan:
nettisituaatio sis�lt�� siell� kulloinkin "liikkuvat" ihmiset ja heid�n
sinne j�tt�m�ns� tiedon sek� muut merkitykset; se on k�ytett�viss� aina
ja k�ytt�j�n haluamassa fyysisess� tilassa sek� (ainakin toistaiseksi)
suhteellisen halvoin k�ytt�kustannuksin; se hyv�ksyy tietynasteisen
anonymiteetin ja sis�lt�� sellaistakin ainesta, mit� muut mediat eiv�t
uskalla tai halua julkaista: kysymyksess� on er��nlainen "hyv�n ja pahan
tiedon puu", joka sallii toisaalta "postmodernin" sirpaleisen,
fokusoimattoman ja lyhytj�nteisen surffailun ja toisaalta hy�dyllisen
interaktiivisesti todellista tiet�myst� rakentavan sosiaalisen
verkkoel�m�n: on jopa mahdollista, ett� netiss� ihmiset p��sev�t
tietyss� mieless� l�hemm�ksi toisiaan kuin reaalitilanteessa; se on
"demokraattinen" salliessaan kenen tahansa sy�tt�� sinne materiaalia
(esim. kotisivujen muodossa) ja osallistua keskusteluihin, taustoihin ja
asemiin katsomatta.
N�ytt�� silt�, ett� netiss� on jotakin ennen n�kem�t�nt�, joten sen
vaikutuksia k�ytt�j�ns� tajunnallisuuteen, situationaalisuuteen ja
kehollisuuteenkin kannattaa vakavasti tutkia ja pohdiskella.
(Kiit�n Toni Alataloa ja Jani Taipaleenm�ke� asiantuntevista
kommenteista).
L�HTEIT�
Alatalo, T. (1998). "Surfing the Tidal Wave!"
(http://an.org/inet98/abstract.txt).
Carr, A. & Pihlanto, P. (1998) From Homo Mechanicus to the Holistic
Individual: A New Phoenix for the Field of Organisation Behaviour? In
Robert T. Golembiewski & Craig C. Lundberg & M. Afzalur Rahim (Ed.),
Current Topics in Management, Vol. 3, 1998 (JAI Press, Greenwich, USA).
Pihlanto, P. (1990). The Holistic Concept of Man as a Framework for
Management
Accounting Research. Turku, Finland: Turku School of Economics and
Business Administration.
Pihlanto, P. (1996). Tieto laskentainformaation tuottajan ja
hyv�ksik�ytt�j�n tajunnan ilmi�n� (Knowledge in the Consciousness of the
Producer and User of Accounting Information). Turku, Finland: Turku
School of Economics and Business Administration.
Pihlanto, P. & Vanharanta, H. (1997). Kohti ihmisl�heist�
p��t�ksenteon tukij�rjestelm�� ("Towards a Human-Centered
Decision-Support System"). Tietoyhteys 2:1997. (16-18).
Rauhala, L. (1970). Man: The Philosophical Conception and Empirical
Study. Journal of Analytical Psychology, 15, 148-154.
Rauhala, L. (1972). The Hermeneutic Metascience of Psychoanalysis.
Man and World, 5, 273-297.
Rauhala, L. (1986). Ihmisk�sitys ihmisty�ss� (The Conception of
Human Being in Helping People) (3rd ed.). Helsinki: Gaudeamus.
Rauhala, L. (1988). Holistinen ihmisk�sitys (The Holistic
Conception of Man). Sosiaalil��ketieteellinen Aikakauslehti (Journal of
Social Medicine), 25, 190-201.
Rauhala, L. (1995). Tajunnan itsepuolustus (The Self-defense of
Consciousness). Helsinki: Yliopistopaino.
Vanharanta, H. & Pihlanto, P. & Chang, A-M. (1997). Decision
Support for Strategic Management in a Hyperknowledge Environment and the
Holistic Concept of Man. In: Ralph H. Sprague Jr. (Ed.), Proceedings of
the Thirtieth Hawaii International Conference on Systems Sciences,
Volume V, Advanced Technology Track, IEEE Computer Society Press: Los
Alamitos, California, 1997 (pp. 307-316).
--------------5CAE29C4C9E--